torstai 4. joulukuuta 2014

Jalkojen kylmäys ja rivin hoito

 Jalkojen kylmäys

Hevosen jalkoja kylmätään samasta syystä kuin ihminenkin.  Kylmäys ennaltaehkäisee ja vähentää vaurioiden tulemista ja lieventää kipua. Rasituksen jälkeen hevosella voidaan käyttää kylmäyksessä vettä, kylmäsavea, lunta, kylmäyssuojia, kylmäpussia, erinlaisilla linimenteillä tai kylmäysjärjestelillä. Nopea ensiapu nopeuttaa vammautuneen alueen palautumista. Kylmäys tulisi suorittaa rasituksen jälkeen mahdollisimman nopeasti, jos jalat ovat lämpimät rasituksesta. Kylmäys vaikuttaa hevosen käyttöikään sillä se pidentää sitä. Jokainen kylmäyskerta estää rasitusvamman syntymistä ja vähentää sen ja tulehdusten kroonistumista.

Kylmäysmenetelmistä vesi on kaikista yleisin. Rasituksen jälkeen hevosen jalkoja suihkutetaan 10-20 minuuttia. Hevonen tulee totuttaa vedelläkylmäykseen sillä joskus hevoset saattavat pelätä vesiletkua tai jopa itse vettä.

Linimentillä kylmäys ja lämmitys onnistuu helposti ja se on hyvin helppo lihasten ja nivelten hoitotapa. Linimentti vaikuttaa lähinnä jalkojen verenkiertoon.  Linimentti vaikuttaa vähentämällä turvotusta ja jäähdyttämällä tai lämmittämällä. Kaksiteholinimentti jäähdyttää ensin ja jälkeenpäin lämmittää vilkastuttamalla verenkiertoa.

Kylmäyssuojien käyttö on yleinen kylmäystapa. Kylmäyssuojissa on sisällä nestepussit, ja niitä säilytetään pakastimessa. Rasituksen jälkeen kylmäyssuojat  kiedotaan hevosen jalan ympärille 15–20 minuutiksi.


Rivin hoito

Rivi on  melko helppohoitoinen, mutta hoitamattomana se voi johtaa pahempaan tulehdukseen yms. Usein yksinkertainen bakteeritulehdus. Hevonen, joka on kerran sairastanut rivi, saa taudin helpommin uudelleen.
Oireena on rivissa vuohiskuopassa kuivaa rupea, märkivä ihomuutos tai jopa liikalihan muodostumista. Syinä useimmiten hevosen jalat ovat jatkuvasti märät ja kuraiset, suojiin jäänyt lika joka on hangannut ihoa tai huono karsina hygienia.

Rivin hoito on helppo. Ensiksi pitää poistaa kuivat ruvet. Tupsujaloilta tulee leikkaa vuohiskarvat pois. Pestä jalat betadinella /khlorhexolilla, kuivata erittäin huolellisesti ja laita päälle pehittävää voidetta esim. fusiderm voide tai betadine-rasva tai vaikka hunajavoide. Hevosta ei saa päästää kuraiseen tarhaan. Rivi tulee hoitaa vähintään 2 kertaa päivässä noin 5 päivän ajan. Jos oireet eivän helpotu niin yhteys eläinlääkäriin. Rivissä ensisijaisena tärkeytenä on kuivas ja puhtaus!

Apuohjat



Apuohjia käytetään oikeanlaisen muodon löytymiseksi, ja ne ovat suitsien lisävarusteita. Usein puhutaan että niillä ohjataan hevosta haluttuun muotoon. Apuohjia ei ole takoitettu jatkuvaan käyttöön ja on hyvä muistaa lihaksettomalla hevosella käyttää, ettei käytä niitä kauaa. Koska lihaket ylirasittuvat jakipeytyvät helposti. Jokainen apuohja väärin käytettynä on haitallinen hevoselle. Apuohja on oikealla kireydellä, kun se estää ohjastuntuman vastustamisen heittämällä päätä ylöspäin. Usein apuohjat näkee kuitenkin sillä kireydellä, mihin muotoon ratsastaja hevosen haluaisi. Kouluratsastuskilpailuissa ei sallita apuohjia, mutta estekilpailuissa sallitaan esimerkiksi martingaali. Itse käytän apuohjia useasti kotona ratsastaessani, se helpottaa omaa ratsastusta, varsinkin istuntaa. Saksassa käytettiin useasti gramaan-ohjia, sekä artingaaleja. 



Sivuohjat

Sivuohjat on tarkoitettu lähinnä juoksutukseen, sekä joskus kokemattomien ratsastajien opetuksessa.   Myös vikellyshevosella on vikellysvyöhön kiinnitetyt sivuohjat. Käytän itse sivuohjia vain koulussa juoksuttaessa. Saksassa juoksutuksessa käytettiin vain gramaan-ohjia. 
Sivuohjat laitetaan kiinni kuolaimesta satulaan/juoksutusvyöhön. Ne laitetaan niin kireälle, että hevonen saa vain pehmeän tuntuman suuhunsa. Sivuohjissa on usen keskellä "kumirengas" joka joustaa.
Sivuohjat ohjaa hevosen haluttuun muotoon.  


Gramaanohjat

Gramaanit ovat ohjat, jotka menevät satulavyöstä hevosen etujalkojen välistä kuolainrenkaiden kautta ratsastajan käteen. Gramaaneilla ohjataan hevosta kulkemaan oikeassa muodossa.  Gramaanien väärinkäyttö voi kipeyttää hevosen selän ja pilata sen suun. Gramaanit eivät sovellu kokemattoman ratsastajan käyttöön tai jatkuvasti käytettäviksi. Ohjia käytettäessä pitää muistaa, että hevonen käyttää takaosaansa eikä vain taivuta kaulaansa, koska silloin niistä ei ole mitään apua. Gramaanit ovat myös hyvä apu hevosella, jolla on taipumus hyppiä pystyyn.


Martingaali

Martingaali voi olla kiinteä tai juokseva. Juoksevan martingaalin tarkoituksena on saada kuolain ja ratsastajan ohjasavut vaikuttamaan hevosen suussa oikein, vaikka hevonen nostaisi päänsä korkealle. Juoksevan martingaalin käyttö on hyvin yleistä esteratsastuksessa. Kiinteä martingaali kulkee etujalkojen välistä siten, että toinen pää on kiinni satulavyössä ja toinen turpahihnassa. Käytännössä se estää hevosta nostamasta päätään kovin ylös, eikä sitä saa säätää kovin lyhyeksi. Sen käyttö voi olla tarpeen hevosilla, jotka viskelevät rajusti päätään. Martingaalia käytettiin paljon Saksassa sekä yöskin täällä Suomessa.



Chambon

Chambon kulkee satulavyöstä kuolainrenkaiden kautta hevosen niskan ympäri. Sen tarkoituksena on ohjata hevosta kulkemaan oikeassa muodossa. Chambon on yleensä tehty joustavasta materiaalista ja antaa hevoselle enemmän vapautta kuin esimerkiksi gramaanit. Champonia käytetään enimmäkseen juoksuttaessa, utta sen kanssa voi myös ratsastaa.




Sitten on myös muita apuohjia kuten thiedemanohjat. Ne ovat hieman harvinaisemmat jota itse en ole koskaan käyttänyt.



keskiviikko 12. marraskuuta 2014

Rataan tutustuminen - mitä siinä tehdään?

Vastauksena saamaani kommenttiin kirjoitan tässä rataan tutustumisessa ja mitä siinä tehdään.


Koulukilpailuissa koulurata opetellaan etukäteen ulkoa. Kouluohjelmat löytyvät yleensä SRL:n nettisivuilta. Estekilpailuissa rataan tutustutaan vasta paikanpäällä ennen kisojen alkua tai luokkien välissä. Esterata saattaa olla kilpailun luokissa kaikissa sama, mutta kilpailukohtaisesti se saattaa myös olla eri joka luokassa. Estekilpailuissa myös arvosteluperuste kannattaa huomioida.


 Radan oppiminen on yksilöllistä, mutta kokemuksen kautta siihenkin oppii. Valmentajan apu on tärkeää, valmentajan on osattava auttaa tilanteessa, jossa ratsastaja on epävarma.
Yleensä radan tutustumisessa on paljon väkeä. Usein rata kävellään kaksi kertaa, ekalla kerralla katsotaan vain tiet. Varsinainen suunnitelma omaa suoritusta varten tehdään seuraavalla kierroksella. Rata on käveltävä riittävän monta kertaa, yksin, koska kaveriporukka saattaa viedä keskittymisen muualle. Rata kannattaa kävellä valmentajan kanssa ja lopuksi yksin. Useampi kävelykerta auttaa muistamaan esteet, linjat ja reitit.

Radan kävelemiseen varattava aikaa – se vie helposti 10-15 min.

 Mitä radantutustumisen aikana kiinnitetään huomiota?

Mitä hevonen näkee/kokee? Radalla voi olla erikoisesteitä jotka pelottavat. Hevonen yös aistii yleisön sekä ratsastajan jännityksen. Hevoselle saattaa tulla aivan uusia esteitä eteen joita se voi pelätä.
Missä yleisö/tuomarit? Yleisö pitää aina jotakin meteliä. Lapsien huutoa, muiden hevosten hirnahduksia, pillin ääni (tuomari), autojen ääntä yms.
Mistä aurinko paistaa oman lähdön aikaan? Se saattaa häikäistä hevosta, mutta myöskin ratsastajaa.
Varasuunnitelmat esteille, jos kaikki ei menekään niin kuin pitäisi? Mitä tapahtuu kiellon jälkeen? Ratsastajan on katsottava varatie jos kielto tulee.